Musiikkiviennin kasvu edellyttää voimakasta panostusta musiikin tuotantoihin

2009-01-05

Musiikin käyttö maailmalla on rajussa kasvussa, ja musiikkia on uusien jakelukanavien myötä myös saatavilla enemmän kuin koskaan. Kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on siksi kovempaa kuin milloinkaan aikaisemmin. Syntyneessä kilpailutilanteessa pärjäävät vain ne artistit, joiden tuotteella on edellytykset erottua muusta tarjonnasta. Suomessa tehdään korkeatasoista ja persoonallista musiikkia, mutta kansainvälisillä markkinoilla se ei riitä. Apocalyptican (Sony BMG) viimeaikainen kansainvälinen listamenestys ei ole tullut ilmaiseksi vaan on tulosta mittavista panostuksista yhtyeen musiikkituotantoon sekä USA:ssa ja Euroopassa toteutettuihin kiertuetuotantoihin.

Suomessa musiikkiviennissä ollaan tultu pisteeseen, jossa merkittävää kasvua ei enää voi saavuttaa ainoastaan kasvattamalla vientiä tekevien yritysten lukumäärää. Vuonna 2007 musiikkivienti kasvoi rojaltien osalta reilut 600 000 euroa viennin kokonaismäärän ollessa vajaat 20 miljoonaa euroa. Edellisvuonna musiikkiviennin kokonaismarkkina-arvo oli 26 miljoonaa euroa. Kokonaisviennin laskuun edellisvuoteen nähden on vaikuttanut mm. se, että osa menestyksekkäimmistä vientiartisteista on siirtynyt ulkomailla sijaitsevien yhtiöiden ja heidän tuotantoresurssiensa piiriin, jolloin artistien tuotannoista koituvat myyntitulot eivät tuloudu Suomeen. Laskua vuoden 2007 lukuihin toi lisäksi se, että tutkimuksesta jäi puuttumaan muutaman merkittävimpiin lukeutuvan artistin ja yrityksen vientitulot sekä jakeluyhtiö PEC Musiikkitukun toiminnan loppuminen Suomesta.

Investoinnit musiikkialaan eri maissa tuoneet tulosta

Maailmalta löytyy musiikkiviennin menestystarinoita, jotka perustuvat näkemykselliseen ja pitkäjännitteisiin toimialainvestointeihin. Kevyen musiikin uudeksi supervallaksi noussut Kanada on viime vuosina tuottanut suuren määrän musiikkialan kansainvälisiä suunnannäyttäjiä, kuten Alanis Morissette, Shania Twain, Billy Talent, Arcade Fire, Nickelback, Sarah McLachlan, Nelly Furtado sekä Arts and Crafts –yhtiö ja Kanadasta monikansallisena yhtiönä toimiva Nettwerk, jota pidetään yhtenä kansainvälisen musiikkibisneksen suurmenestyksistä. Kanadan musiikkiammattilaiset mainitsevat keskeiseksi menestystään edesauttaneeksi tekijäksi valtion yrityksiin tekemät investoinnit, jotka kanavoituvat hankkeille Factor-edistämisyhtiön kautta. Viime vuonna Kanada investoi musiikkialan tuotekehitykseen sekä vientiin 27,8 miljoonaa dollaria (n. 17,7 milj. €). Pelkästään Nettwerkin Kanadaan maksamat verot ylittävät tämän summan.

Vuoden 2009 suomalaisen musiikkiviennin kärkihanke

Nyt valmistuneessa musiikkiviennin markkina-arvotutkimuksessa suomalaiset musiikkialan ammattilaiset ovatkin edellisvuosien tapaan nostaneet tuotteistamisen akuuteimmaksi kehittämisen alueeksi ja kilpailukyvyn kannalta keskeisimmäksi haasteeksi. Haaste on otettu vastaan musiikkiviennin veturiorganisaatiossa Music Export Finlandissa, jonka toiminta ensi vuonna kohdentuu nimenomaan tuotekehitykseen ja tuotteistamiseen. Tulevan vuoden kärkihanke Is This It koostuu useasta tuotekehitykseen paneutuvasta kokonaisuudesta:
1) Ammattilaiskutsuseminaari Is This It Helsingissä huhtikuussa: Tapahtuman tavoite on lujittaa suomalaisten ja ulkomaisten musiikkialan ammattilaisten yhteistyötä kansainvälisesti kilpailukykyisten musiikkituotteiden rakentamisessa.
2) Suomessa toteutettavat artisti- ja yrityskohtaiset showcaset, jotka perustuvat käynnistyneisiin tuotekehitysprosesseihin.
3) Tuotekehitys-teemaa viedään käytäntöön myös tiivistämällä musiikkialan yritysten ja Tekesin välistä yhteistyötä.
—————————————————————————————
Lisätietoja: 
Paulina Ahokas, johtaja, Music Export Finland
P. 020 730 2230
S-posti: paulina (at) musex.fi




Takaisin ylös