Tuoreen markkina-arvotutkimuksen mukaan suomalainen musiikkivienti kohosi vuonna 2005 lähes 29 miljoonaan euroon; kasvua edellisvuoteen nähden on yli seitsemän miljoonaa euroa. Menestyksen taustalla ovat yritysten kasvava vientiaktiivisuus sekä huippuvientituotteiden ja vientiosaamisen lisääntyminen.
Juuri julkaistu suomalaisen musiikkiviennin kokonaismarkkina-arvon selvitys paljastaa, että musiikkiviennin markkina-arvo kasvoi vuoden 2004 21,7 miljoonasta eurosta 28,9 miljoonaan euroon eli 33 prosenttia. Kokonaisuudessaan suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvon kehitys on ollut viime vuosina huomattavaa, sillä keskimääräinen vuosittainen kasvu vuosina 19992005 on ollut 40 prosenttia.
Tutkimus osoittaa, että vaikka suomalaisen musiikkiviennin pääpaino onkin edelleen saksankielisillä alueilla ja Pohjoismailla, ovat kansainvälisesti tärkeät markkina-alueet, kuten Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Aasia nostaneet merkitystään vientikohteina. Tekijänoikeuskorvausten perusteella suomalaista musiikkia kuunnellaan edelleen eniten Pohjoismaissa, mutta erityisesti tavaroiden ja palveluiden myynnistä kertyneet tulot jakautuivat viime vuotta tasaisemmin markkina-alueiden kesken.
Tavaroiden ja palveluiden luvut koostuvat mm. levy-yhtöiden, managereiden ja keikkamyyjien vientituloista. Tekijänoikeuskorvausten vientiluvut koostuvat mm. Teoston, NCB:n ja Gramexin ilmoittamista vuoden 2005 tilityksistä. Musiikkiviennin markkina-arvotutkimus kattaa koko musiikkitoimialan ansaintalogiikan tavaroiden ja palveluiden myynnistä tekijänoikeuskorvauksiin vuonna 2005. Näiden sektoreiden yhteenlaskettu arvo muodostaa musiikkiviennin kokonaisarvon
Yritysten kasvuhalukkuutta tuettava tehokkaammin
Tutkimuksesta selviää myös, että toimialan yritykset ja ammattilaiset ovat sitoutuneita sijoittamaan vientiin ja uskovat liiketoimintansa laajentumiseen kansainvälisillä markkinoilla. Jotta kehitys jatkuisi noususuhdanteisena ja suomalaiset ammattilaiset voisivat parantaa kilpailukykyään kansainvälisillä markkinoilla, on pyrkimyksenä saada musiikkiviennin toimintaympäristö vastaamaan yleiseurooppalaista tasoa.
Lisäkasvun mahdollisuuksia luovat muun muassa viennin monimuotoistuminen sekä vientituotteiden laajentunut saatavuus ja valikoima. Musiikkialan yhteisen vienninkehittämisstrategian toimenpiteet auttavat asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Artistien ulkomaankiertueet, kärkihankkeiden tunnistaminen, uusien vientituotealueiden, kuten teosmyynnin, kehittäminen, kansainvälinen osaamisvaihto ja tekijänoikeusverotuksen uudistus ovat esimerkkejä instrumenteista, joilla näihin tavoitteisiin voidaan päästä.
Music Export Finlandin johtaja Paulina Ahokas valottaa nykytilannetta seuraavasti: Muilla Euroopan mailla on tällä hetkellä kilpailuetu suomalaisiin yrityksiin nähden, sillä heillä kiertue- ja kärkihanketuet sekä erilaiset ammattilaisvaihdon ohjelmat ovat olleet käytössä jo useita vuosia.
Ahokas jatkaa: Yrityksiltä vaaditaan kansainvälistä kilpailukykyä ja resursseja panostaa artistien kehitykseen, jotta suomalainen osaaminen ei karkaa ulkomaille. Kun tukitoiminta ja rakenteet kehittyvät paremmin suomalaisten ammattilaisten tarpeita vastaavaksi, voimme odottaa vielä parempia tuloksia sekä useampia menestystarinoita. Keväällä ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen biisinmyyntileiri on osa tätä kehitystä.
Tutkimusfaktat:
- Tutkimuksen tekijä: Media Clever Oy, vastaava tutkija Sami Vehkaluoto.
- Tietojen keräämiseen osallistuivat Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat (ÄKT) ry ja Suomen Musiikkikustantajat ry. Tietoja luovuttivat myös Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry, Nordisk Copyright Bureau (NCB) sekä Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry. Media Clever Oy keräsi lisäksi tietoja niiltä sektoreilta ja yhtiöiltä, joita edellä mainitut organisaatiot eivät kata.
- Tutkimuksessa käsitellään ainoastaan musiikin vientiä ja tästä toiminnasta Suomeen palautuvan rahavirran määrää, eikä tutkimukseen ole laskettu mukaan mitään tietoja esim. työllistävästä vaikutuksesta. On siis muistettava, että musiikkitoimialan kokonaisvaikutukset Suomen kansantalouteen ovat huomattavasti merkittävämmät ja laajakantoisemmat.
Lataa tutkimusraportin dia-esitys pdf-muodossa tästä
Lisätietoja:
Media Clever Oy, Sami Vehkaluoto, tutkimusjohtaja
S-posti: sami.vehkaluoto@mediaclever.fi, Gsm: 040 8389 428
Medianoche, Mii Saraskoski, Musiikki & Mediassa olevien kv-vieraiden tiedottaja
S-posti: mii.saraskoski@medianoche.net, Gsm: 044 550 1877
Music Export Finland, Paulina Ahokas, johtaja
S-posti: paulina@musex.fi, Gsm: 040 5511 551